Kulmakarvat(on) on pop!

"Eikö sulla siis oo kulmakarvoja ollenkaan?"

"Piirrätkö sä siis ne joka päivä?!"

"Ootko sä tatuoinu noi sun kulmas?"

Kysymyksiä, jotka kuulen lähes päivittäin. Ja enpä ihmettele, jokainen jolle tämä tyyli on hieman normaalista poikkeava, ei voi ymmärtää sitä, miksi joku tahtoo leikata kulmansa kokonaan pois ja kuitenkin piirtää ne joka aamu uudelleen. Noh, mutta näinpä minä teen. :D Kulmakarvaton elämäntapa on ollut itsellä jo 2006 vuodesta saakka, eli noin 6 vuotta ja isojenkin epäilyjen kohdalla, olen huomannut sen olevan yksi pysyvimmistä asioista elämässäni. :D Syöpäpotilaalta näyttäminen ilman meikkiä on siis meikälle ihan joka päiväistä arkea! Ajattelinkin juuri siksi avata teille hieman omaa historiikkiäni kyseistä karvattomuutta koskien.

Miksi?

1. Tyyli

Tietenkin! Meikistä saa tuplasti dramaattisemman, kun voi vain vetäistä pikimustat kulmat meikkiäni kehystämään. Saan nassukkaani myös kaivattua tummuutta ja kovuutta, miten muuten pehmeässä ja pyöreässä naamassani harvoin saa esille. :D Ja koko ajatus lähti muutenkin kulmakarvattomuuteen ihan oman ideologian pohjalta ja tietenkin siksi, koska se oli aikoinaan hyvinkin coolia.

2. Omat kulmakarvat

Omat kulmakarvani ovat olleet iankaiken täysin vääränmuotoiset/pituiset... Ne alkavat ihan hölmöstä kohtaa, ovat muodottomat sekä hyvin haalean väriset. Joten, eipä taida paljonkaan syitä jäädä sille miksi niitä itselläni säilyttelisin. :D Vaikka ne olisivat naamassani täysikasvuisina, ei niitä ilman suurennuslasia edes erottaisi, niin vaaleat ne ovat, vaikka olen muuten tummakutrinen. I blame on you, perintötekijät! Kuvassa näette minut ennen ensimmäistä leikkaamisoperaatiota, ja näin ollen ymmärrättekin, mistä juuri valitin... Ja taustalla komeilee upea ylä aste aikainen huoneeni! :D Toisessa kuvassa minä ilman meikkiä ja melkein vauvana joskus vuonna -04? :D

3. Vain taivas on rajana!

Kuten jo mainittuakin, saan meikin näyttämään rajummalta, mutta myös mahdollisuuksia erilaisiin meikkeihin on enemmän! Joka päivä voin piirtää täysin erilaiset kulmat ja saada niin toivottua muutosta arkilookkeihin. Ja juuri tämän syyn vuoksi en haluaisi koskaan, että niitä minulle tatuoitaisiin... EIEIEI! Ensinnäkin, tatuoinnit haalenevat, varsinkin kasvojen alueella enkä näin ollen saisi täysin pikimustia kulmia, mitä todellakin haluan. Toisekseen, kuolisin jos ne olisivat epäsymmetriset! :D Olen vääjäämätön perfektionisti ja jos joka päivä kohtaisin peilissä jotain, joka olisi epäsymmetrinen ja vielä itseaiheutettu ja ikuinen, olisin epätoivoa täynnä! Myöskään ilman kulmakarvoja en osaa olla ollenkaan. Yleensä tihrustan edes jonkinlaiset kepukat silmien päälle, ennen kuin ihmisten ilmoille menen, minulle ei nimittäin se lookki sovi sitten ollenkaan, kuten alemmasta kuvasta näette! :D

Millä?

Itse olen täysin myytyä tavallisille kajaaleille. Omaa silmääni eivät miellytä nestekajaalilla tuhrustetut, ehkä jopa hieman tärisevin käsin viivatut kulmat, eijei. Käytän ainoastaan silmämeikkiin käytettäviä kajaaleita (Koska en ole koskaan törmännyt mustaan kulmakynään...) ja näihin olen itseni totuttanut. Ja mielestäni ne näyttävät paremmilta, koska eivät oikeastaan koskaan lähde kiiltämään näyttäen rasvaiselta, kuten nestekajaalilla on hieman tapana. 

Ehdottomasti paras tuote kulmien piirtoon on ollut kyseinen Maybelinen kajaali, joka ikuiseksi surukseni päätettiin lopettaa ja tilalle tuli hirveääkin hirveämpi tussikajaali, yh.

Tällä hetkellä käytössäni kulmien piirtoon on tämä Rimmelin vedenkestävä (vedenkestävä, my ass..) kajaali, joka menettelee paremman puutteessa. Hyvän kajaalin tunnistaa siitä, ettei se jätä rasvaista musteläjää otsakkeellesi ja siitä, että se yksinkertaisesti pysyy siinä! Monet kajaalit ovat mestareita hivuttautumisessa tehtävästään ja päivän loputtua huomaat, että oletkin vaellellut paikasta toiseen syöpäpotilasta muistuttaen. Ja sitähän ei kaipaa kukaan. Joten, kaippa tämä kajaali on ihan hyvää, koska se pysyy kehyksinä melkein moitteitta. 

Nyt joku meikkiexpertti voisi tulla vineemään, että mikä tahansa kynä pysyy iholla, kunhan on vain oikeanlainen pohjustus. No, tämähän on totta, mutta arkimeikkeihin ei itsellä ole aikaa eikä rahkeita tehdä meikkitaiteilijoiden pohjustuksia, niin tyydyn vain valitsemaan sen pysyvimmän kajaalin. Ja varmasti maailmasta löytyisi myös mustia kulmakyniä, jotka ovat varmasti pysyviä ja bla bla bla, mutta valitettavasti tällä opiskelijalla ei ole ainakaan varaa, muuta kuin ihan markettitavaraan, sortsi! :D

Suosin myös kulmakynissäni näitä rullattavia versoita, jo ihan käytännöllisyyden vuoksi. Näkee koska ne ovat loppumassa sekä niitä ei tarvitse teroittaa. Muutenkin niistä tulee pehmeämpää jälkeä, joka toimii iholla mielestäni paremmin.

Kuinka?

Vaikka taiteellisistä ja lahjakkaista piireistä tulenkin, on minut silti siunattu kömpelyydellä, eli uskokaa pois, olen ihan kantapään kautta saanut opiskella kulmakarvojen piirtämisen jalon taidon. Oikeastaan meni vuosia, ennen kuin todella osasin piirtää ne edes joten kuten samannäköisiksi. Mutta kyllä vieläkin on ollut aamuja, jolloin olen itku kurkussa heittänyt kajaalin vessan nurkkaan ja epätoivoisena katsonut omaa peilikuvaani vinoilla kulmilla. :D Että ei se helppoa ole! Mutta nyt jo muutaman vuoden kokemuksella saan ne jo melkein ensimmäisellä vedolla oikein! :D Saavutushan sekin on elämässä.

Mutta joskus yritykset ovat myös menneet hieman epäonnistumisen puolelle. :D Eli ei ne kaikki kokeilut ihan täysiä nappeja olleetkaan, vaikka ehkä joskus siltä tuntuivatkin... :D

Mutta onneksi en näköjään ole ainoa, joka on hieman onnistunut tyrimään kulmakarva kokeiluissaan.. ;)

Millaisia?

Olen myös täysin myytyä naista mustille kulmille. Olen kyllä yrittänyt kokeilla värillisiäkin vaihtoehtoja, mutta ei. Kun tukkakin on musta, ei siihen oikein muut värit mene yksiin. Mielestäni kyllä joillekkin värilliset kulmat sopivat erittäinkin mainiosti, mutta itse en lukeudu heihin. Joten olen siis perus tylsä ja käytän pelkästään mustaa, en edes ruskeaa, vain mustaa väriä kulmissani.

Nykyään yritän piirtää kulmat mahdollisimman luonnollisiksi, mutta koska vuosia on vierähtänyt piirtäessä jo muutama, olen myös tullut kokeilluksi kaikenlaisia ja kaikennäköisiä kiekuroita.

Onko lukijoissa kenties kulmakarvattomia? Miksi te olette päätyneet tähän ratkaisuun? :)

Happy Goth Day!

Tänään meikä kuuntelee ainoastaan juhlallista goottilaista kansantanssia, vetää pelkästään yöllisiä värejä niskaan ja pyhittää lepopäivän tälle kunniakkaalle päivälle! Pääkalloja! Hauta-arkkuja! Hämpynseittejä! Pvc:tä ja pitsiä! Siitä on tämä päivä tehty!

Kuvat ovat itseasiassa muutaman päivän vanhoja, mutta ajattelin säästää niitä tälle mustaakin mustemmalle päivälle! Ps. Kuvissa näkyy ehkä maailmanhistorian lyhin hamonen, mutta älköös säikähtäkö, alla on kyllä hyvinkin lämpimät hotpääntsit, ettei pääse pylly paleltumaan! Oikeastihan hame tarvitsisi pidemmän hamosen alleen, mutta nooh. Menkööt tämän kerran ilmankin! Ehdin vain huomata tuon infernaalisen lyhyyden vasta kuvauspaikalla. :D Kuvaajanani toimi taas ihanaakin parempi Heidi. <3

Ja ainiin, pieni varoituksen sana, blogini ulkoasu on tällä hetkellä taitavempien käsissä... ;) Eli älkööt säikähtökö jos nimi ja melkein kaikki muukin saa muuttuakseen tässä lähiaikoina.... ;O

Kesätunnelmia ja haasteita!

Mittari näyttää tällä hetkellä 27 astetta auringossa ja meikälläkin alkaa tunnelmat pikku hiljaa nousta. Kouluhommat aikalailla takana päin ja kuukauden loma jo kovin koputtelee ovella. Tosin, otin valinnakseni ottaa vähän kesäopintoja, joten ei ne kirjat ihan vielä ole heitettynä nurkkaan. Mutta mikäs sen mukavampaa kun ottaa kurssikirjat kainaloon ja mennä aurinkoon lueskelemaan! Vielä kun kurssit on täysin omaan makuun, nimittäin Mielenterveystyö sekä Seksuaalisuus. ;) Työtkin sain handlattua siten, että saan vielä kesällä vähän ahkeroidakkin ja edes vähän uiskennella rahoissa!

Minulle on myös tipahdellut haastimuksia, mikä on aina yhtä piristävää! Kiitos niistä kuuluukin Netelle ja Malicerille! Turmiotar kiittää näitä ihanuuksia! :3

Each tagged person must answer the 11 questions given to them by their "tagger" and post it on their blog.
Then, choose 11 new people to tag and link them in your post.
Create 11 new questions for the people you tag to answer.
Do not tag back to the person who has already tagged you

Elikkä kymysyksiä ensin Neten haasteesta;

1. Milloin aloit kirjoittamaan blogia ja miksi?

Kirjoittamisen aloitin muistaakseni v. 2010 ja täysin päähänpistona. Luin muutamia blogeja ja ihan puskista tuli ajatus, että "No miksei?". Kirjoittaminen oli aluksi täysin haparointia ja satunnaista pölöttämistä, ajatus tämänlaisesta blogista kehittyi vasta ajanmyötä. Eikä blogillani taida olla vieläkään mitään tietynlaista linjaa, kunhan nyt höpöttelen. :D Ja blogin nimikin on täysin typerä, kaduttaakin, kun en viitsinyt tehdä ajatustyötä hieman pidempään, kärsimätön kun olen... Ajatuksena olisi vaihtaa nimeä, ja vielä toimivampaan, en vain millään jaksaisi avata photoshoppia ja tehdä uutta olomuotoa. :D Shame on me.

2. Missä näet itsesi 10 vuoden päästä?

10 vuoden päästä? Eli olisin silloin jo huimat 31 vuotias naisenrääpäle, omg. Hmm, itsellä on kyllä aina olleet tulevaisuuden suunnitelmat hyvin selkeät; Hanki ammatti, mene naimisiin, osta omakotitalo ja tee pari kekaraa. Kuitenkin olen avoin muutoksille ja voi olla että tuolla miehekkeelläkin saattaa olla jotain sananvaltaa. :D Haaveena olisi joskus saada psykoterapeutin paperit, josko ensin kuitenkin kartuttaisin ammattitaitoa esim. vankilassa, mielenterveyskuntoutuksessa tai yhdyskuntaseuraamustoimistolla. Rosvot ja huumeriippuvaiset on kuitenkin asiakaskunta, joiden kanssa tällä hetkellä mieluiten työskentelisin. 

Vähemmän isommat asiat kuitenkin toivomuslistalla olisivat, että pystyisin työkuvioista huolimatta olemaan oma Metallisti itseni, eikä minusta koskaan kehittyisi sellaista tylsää "massatäti"-ilmiötä ja saisin jopa hieman lisää mustetta ihoa koristamaan. Haluaisin myös pitää tällä hetkellä hyvin tärkeäksi muodostuneet ystävät ja ihmiset ympärilläni, koska häpeilemättä voin myöntää, että olen heistä hyvinkin ylpeä ja onnellinen. :) <3

3. Lempi vaatemerkkisi? Perustele.

Voinko vastata persoonattomasti, voinhan? Eli siis täytyy myöntää, että nämä nykyisessä ajanlaskussamme kovassa huudossa olevat Lip Servicen vaatteet ovat kyllä itselle aika nappijuttu. Yksinkertaisesti siitä syystä, että ne ovat hienoja, olivatpa sitten kuinka kulutettua prändiä tahansa. Myös kovana kakkosena ovat alkaneet nousta Queen of Darkness ja jotkut Danenkin rievut. Olen kyllä aikamoinen merkkinatsi, että nykyään kaappiin hyppää perusmustien paitojen lisäksi aikalailla edellä mainittuja rättejä... ;o Liekö minut nyt sitten lokeroidaan idiootiksi bimbojöötiksi, mutta minkäs minä sille mahdan, että se vaate joka silmääni miellyttää, sattuu aina olemaan jotain yybermerkkiä. :D Shame on me, again.

4. Oletko sinkku/varattu? Miksi?

Meikäläinen on onnellinen avoliitossa asuva yksilö, eli siis varattu. Kohta neljä vuotta yhteiseloa pläjähtää mittariin ja voin kertoa, ettei kyllä ole mihinkään kiire tästä avoakan roolista. Olen melkein koko murrosikäni pomppinut suhteesta toiseen, halusin tai en, ja tästä olen itsekseni pähkäillyt, että en vain osaa olla yksin. Vaikka kovasti joskus yritin rellestää sinkkubailuissa, huomasin pian olevani taas vakiintunut olohuoneen kotisohvalla. Olen niin äärettömän hellyydenkipuinen, etten osaa nukkua/olla yksikseni. 

Ja nyt kun vielä löysin itselleni erittäin toimivan parisuhteen, voin olla turvallisesti onnellinen. Nykymiekkonen kun on sopivasti hallitseva, mutta antaa minun välillä myös viipottaa omien menojen tahdissa. Minun kanssa kun ei mikään maailman mustasukkaisin ja kahlitsevin yksilö pärjäisi, trust me, se on huomattu. Meikän ystäväpiiriin nimittäin kuuluu 85%:sesti kaksilahkeisia. Eikä tämä tarkoita nyt sitä, että tuolla menisin perse pitkällä muita vikittelemässä, vaan sitä, että tarvitsen omaa aikaa, joka tarkoittaa joko ystävien kanssa oleilua tai pelkästään yksikseen rauhoittumista. :) Ja on mieltä rauhoittavaa, kun on mies, joka on täysin samanlainen. <3

5. Unelma-ammattisi kautta aikojen?

Unelma-ammatti kautta aikojen olisi ehdottomasti näyttelijä tai laulaja. Mutta koska ymmärrettävistä syistä nuo ammatit ovat hieman kaukaisia, tyydyn tavoittelemaan ihmisten parissa oleskelua psykoterapeutin ominaisuudessa.

6. Ruoka, jonka syömisestä koet huonoa omaatuntoa?

Jos totta puhutaan, saan jokaisesta ruoka-annoksestani huonon omantunnon, oli se sitten vaikka salaatinlehtiä. Murrosiässä puhjennut syömishäiriö kummittelee vieläkin takaraivossa ja mietin suurimmanosan ajastani ruokaa ja omia ruokatottumuksiani. Kuitenkin, olen yrittänyt päästä tästä pakkomielteestä eroon ja näkyyhän se valitettavasti ulkomuodossakin, mutta yritän miettiä, että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin se, mitä puntari minusta kertoo. Minun on pakko ajatella näin, muuten en kestäisi itseäni. Mutta jos vastaan kysymykseen, niin kyllä se suklaa on se, mikä eniten laittaa mielen mustumaan, mutta aina kerran viikossa annan itselleni luvan maistella tätä kiellettyä hetelmää.

7. Asia, jota teet päivittäin?

Ainakin pussailen! Pusu ja hali päivässä pitää lääkärin loitolla. ;) Koska olen äärimmäisen hellyydenkipuinen, tarvitsen läheisyyttä ja erityisesti huomiota. Myös juttelu on äärimmäinen tärkeys, mikä pitää tapahtua joka ikinen päivä. Jos olen kokonaan yksin kotona, puhun edes itsekseni, koska en vain yksinkertaisesti pysy järjissäni, jos en edes hieman saa pölöttää. :D

Niin ja meikkaan. Olen ehkä huono ihminen, mutta melkein jokainen viikonpäivä läjäytän pakkelit naamaan, koska en kestä peilikuvaani joka on täysin karvaton ilman kajaalia.

8. Jos saisit muuttaa yhden asian koko maailmassa, mikä se olisi?

Itsekkyys. Sitä on nykymaailmassa ihan liikaa. :(

9. Parhain muistosi?

Apuva! Jostain syystä aivolohkoni ovat kehittyneet sellaisiksi, että muistan käsittämättömän paljon muistoja. Välillä kanssaihmiset ihmettelevät, ettenkö koskaan unohda mitään? :') Kuitenkin on omituista, että lähimuistini on kehno. Mutta parhain muisto? Pakko vastata näin laajasti, mutta vastaan kesä 2010. Silloin valmistuin, töissä oli erittäin onnistunutta, kun sai tehdä kunnon palkalla omanalan unelmatöitä, oli ensimmäinen kesä, kun omistin ajokortin, kesä oli superlämmin, Nummirock oli parhautta evö ja teimme Miehekkeen kanssa onnistuneita retkiä ympäri Suomen! Ah, ne ajat kun saisi elää uudelleen ! <3

10. Asia, joka tekee sinusta juuri sinut?

Minusta minun? Itse sanoisin, että ulkomuotoni. Olen juuri sitä mitä haluan olla ja toinen asia on kuitenkin sosiaalisuuteni, empaattisuus sekä positiivisuuteni, en kuluta aikaani turhaan surkutteluun ja jutellessani kanssani sitä juttua tulee yleensä vähän liikaakin, mutta yritän kuitenkin antaa toisillekkin tilaa... :')

Kysyessäni Avokilta, tätä kysymystä niin vastaus kuului, että; iloisuus ja ulospäinsuuntautunut räiskyvä persoona! :D Että eipä nuo omat veikkaukset sitten niin kauaksi menneet todellisuudesta. ;)

11. Parhain luonteenpiirteesi?

Voisin sanoa, että ylläolevat ovat aikalailla juurikin ne, mitä pidän itseni parhautena.

Seuraavaksi tulevat sitten Malicerin määrittelemät kyssärit!

1. Oletko koskaan harkinnut kauneusleikkausta ja jos olet niin mitä ja miksi?

Useastikkin! Monesti rutistelen itseäni peilin edessä ja mutisen, että "vähän tästä ja tästä ja tuolta jajajaja". Että rasvaimu olis sellanen kiva yksinkertainen ratkaisu. ;) Myös isommat boobsit olisivat ihan mieltäpiristävät. Vakavasti ottaen, en kuitenkaan menisi niin radikaaleihin ratkaisuihin kuitenkaan koskaan päätymään. Eijei. Mutta tulevaisuudessa joudun varmaan joskus räpyttimilleni, eli silmien yläpuolella olevalle ylimääräiselle nahalle tekemään jotain. Sitten kun painovoima ja ikä alkaa tehdä tepposiaan, en varmaan tule näkemään niiden alta mitään. :D En kuitenkaan pidä leikkauksia niin kovassa arvossa, että kirurgin pöydälle kovin nopeasti menisin loikoilemaan.

2. Kuinka paljon aikaa käytät aamuisin siihen, että nouset sängystä ja olet valmis lähtemään esim. töihin tai kouluun tai vain ulos?

Aamuisin itsellä pelkkä kouluunlähtö vaatii suihkun kanssa sen reilun tunnin, mutta jos olen ajoissa herännyt ja selvinnyt pahimmasta aamukoomasta, voin päästä jopa 20 minuutissa jo näyttäytymiskuntoon! Mutta jos bileulkomuodosta on kyse, menee se kaksikin tuntia valmisteluun ihan helposti.

3. Kuinka paljon arkimeikkisi tai pynttäytymisesi eroaa normaalista bilepäivästä ja mikä on näiden valmistelujen aikaero?

Äitini on opettanut jo hyvin pienenä minulle, ettei arkena sovi laittaa samoja meikkejä/vaatteita kun bileisiin mennessä. Joten olen kunnioittanut äitini sanoja sen verran, että yritän erottaa nämä lookit edes jotenkuten toisistaan. Ja jo nykyinen työ määrittää jo jotain, ettei ihan minkätahansa näköisenä sovi mennä asiakkaiden eteen. Eli arkimeikki on ihan simppeli pohjustus, kulmat sekä ripsari. Vaatetus on aina tyylille uskollinen, en ole oikein koskaan syttynyt sille ajatukselle, että tyyli vaihtuisi radikaalisti juhlateeman mukaan, vaan olen aina itseni näköinen, kuitenkin olosuhteiden rajoissa. Eli töihin pukeudun siististi, mutta kuitenkin tavallani. Näihin arkireleisiin menee se reilu 30 min.

Juhlamoodina päälleni voi ilmestyä ties mitä pvcrepaletta tai minihamosta korkeine korkoineen, vain taivas on rajana! Usein osaankin shokahduttaa tätä pientä pitäjääni heidän mielestään erikoisilla härpäkkeillä. Erästä opiskelutoveriani lainaten; "Sä osaat kyllä aina niin kauhiasti rävähdyttää nuolla sun vaatetuksillas!" Mielestäni on hauska herättää ihmisissä reaktioita. Ja on se ihan kivaa vähän huomiohuorailla, oli se reaktio sitten positiivinen tai ei. ;D Tähän moodiin menee se 1h-3h, riippuen tilanteesta.

4. Jos sinun pitäisi valita ulkonäöstäsi yksi asia, josta pidät niin mikä tämä asia olisi?

Pidän suualueestani. :D Hyvin harvaan asiaan olen täysin tyytyväinen, mutta huuleni ovat sen verra pulleaa tavaraa, ettei ainakaan kovin nopeasti tule tarvetta millekkään mössöturvotuksille. Myös hampaani ovat ihan kiittettävän suorassa rivistössä, mikä sopii olomuotooni siten, että olen aina suu auki puhumassa tai nauramassa! Olen myös tyytyväinen, että olen aika lyhyt, joten voin huoletta viilettää korkeilla korkomuksilla olematta metriheikki !

5. Kahvi vai tee? Vai ei kumpikaan? Kerro siis mitä yleensä juot ''kakkukahveilla''.

Kahvikahvikahvi! Maidolla ja sokerilla, kiitos. :)

6. Mikä on suosikkiblogisi tällä hetkellä?

Tällä hetkellä itselläni on monia suosikkiblogeja ja mielestäni jokaisessa, mitä luen, on jotain hyvää, joten en osaa oikein nostaa mitään ylitse muiden. :) Joten, jos olen lukijanasi, voit olla varma että blogistasi pidän! ;)

7. Luetko mielummin vai katseletko elokuvia? Kerro samassa myös lempikirjasi tai elokuvasi.

Molempi parempi! Tykkään katsella niin kuin tykkään lukeakkin. Tosin, kirjojen lukeminen on nyt jäänyt hieman vähemmälle, kun jo koulun vuoksi joudun lukemaan niin paljon ammattikirjallisuutta, ettei aikaa yksinkertaisesti riitä muille. Lempikirjoina itselläni ovat aina ja ikusesti Torey Haydenin tuotanto, pidän tositarinoista ja ne liippaavat muutenkin ammattikenttääni niin läheltä, että jo senkin puolesta pidän niiden hamstraamisesta! Lempielokuvaa onkin jo vähän vaikeampi sanoa... Mutta hmm.. Ensimmäisenä tulee mieleen Stephen Kingin Pet Sematary 1 ja 2 ja Bride of Chucky. Tuo Chucky on vain niin täynnä mustaa huumoria, ettei siitä voi olla pitämättä! :D Ja myös musiikkipuoli elokuvassa on erittäin onnistunutta. ;)

8. Pitäisikö politiikassa kiinnittää enemmän huomiota nuorten oloihin muiden asioiden sijaan ja jos kyllä niin mihin?

Pitäisi. Erityisesti nyt itselläni on ollut pinnalla tämä asia, kun huomaa miten paljon koulutuspaikkoja lopetetaan ympäriltä ja miten vähän yhteiskunta kannustaa opiskeluun antamalla ihan säälittäviä tukia ja sekin vähä otetaan pois, jos opiskelija yrittää saada lisätienestejä töillä.... -.- Mutta myös muiden vähemmistöjen asiat ovat aivan retuperällä, esim. avohuollon sekä kriminaalien kuntoutuksen rahoitus on jotain aivan käsittämätöntä.

9. Jos olet liittynyt Facebookiin niin minä vuonna tämä on tapahtunut ja mitä mieltä olet sen uudistuksista?

Liityin isoveljeni painostuksesta FB:seen 2008, mutta kuitenkin välttelin sitä vielä hetkosen. IRC-gallerian tason täysin romahdettua, siirryin lopullisesti FB:n vakiokävijäksi. :') Nyt se onkin jo puoli elämää... :D

Uudistuksista sen verran, että niitä tulee aina ja vaikka ovatkin aluksi pyllystä, niihinkin aikanaan tottuu.

10. Mieluisin TV-sarja tällä hetkellä jos ei ole niin kerro vaikka suosikkiartisti tai bändi.

Suosikkisarjana on nyt ja parempaa odotellessa Scrubs eli Tuho-osasto ja Sinkkuelämää. Nämä sarjat on itsellä kokonaisuudessaan kirjahyllyssä ja ne on sellaista kamaa, että niitä voi tuijotella uudestaan ja uudestaan!

11. Mitä mieltä olet tatuoinneista ja lävistyksistä?

Tästä asiasta voisin pölötellä vaikka kokonaisen postauksen verran ja niin olen tainnutkin tehdä. ;) Eli TÄSSÄ postauksessa kerron paatoksellisesti, mitä olen mieltä kyseisistä koristuksista ja mitä itse omistan.

Kiitos kysymyksien tekijöille ja tässä pamahtaakin ilmoille omat haastettavat! Näyttää kuitenkin siltä, että tosi moni on jo tämän saanutkin, joten en ihan 11 saa kasaan, mutta tässä muutamalle haastetta. ;)

Dahlia

Lady Grotesca

Piusa

Mystis

Lightness

Ja kysymykset kuuluvat seuraavasti;

1. Mikä on asia, joka on vaikuttanut siihen, kuka olet tällä hetkellä?

2. Kuka on henkilö, jonka kanssa voisit vaihtaa välillä osia?

3. Millainen on vaatetuksesi tällä hetkellä? Entä millaiset ovat yövaatteesi?

4. Mitkä ovat parhaat puolesi? Entä heikkoutesi?

5. Mitä harrastat?

6. Mitä haluaisit sanoa vihamiehellesi? Uskallatko kenties paljastaa kuka vihamiehesi on...? ;)

7. Mikä on ollut elämäsi onnellisin hetki?

8. Osaatko antaa helposti anteeksi?

9. Kerro jokin aatteesi.

10. Kauneinta mitä kanssaihminen voisi sinulle tehdä?

11. Asia joka saa sinut poikkeuksetta nauramaan?

Jos metsään tahdot mennä nyt...?

Metsä.

Minulla on jo kauan pyörinyt mielessä, että tahdon tehdä metsä-aiheisen postauksen, koska se on jotain, mikä on niin lähellä sydäntä. Olen monet lapsuuden kesät leikkinyt metsien syvyyksistä, enkä tule vielä näin "aikuisenakaan" osaa viettää ainuttakaan kesää ilman, että edes kerran vierailisin tuolla luonnon sydämessä. 

Muistan kun monet kerrat poikkesin pikkuisena ekaluokkalaisena matkalla olevaan metsään vain istuskelemaan. Jo silloin tiedustin, että tarvitsen tuon pienen hetken rauhaa, kuunnellen vain puiden heijaamista, ennen kuin astun kotini vilinään. Vieläkin tämä rauhan kaipuu on minussa ja en tiedä mitään nautinnollisempaa kuin istahtaa keskelle synkkää metsää ja vain kuunnella. En edes uskalla kuvitella, millaista lapsuuteni olisi ollut, jos en olisi saanut kirmata tai rauhoittua metsien syleilyssä.

Toivon, että jos joskus tulevaisuudessa pulpauttelen maailmaan jälkikasvua, en halua heidän elää lapsuuttaan ilman samankaltaisia kokemuksia. Haluan, että hekin voivat pystyä kertomaan metsään liittyviä lapsuudentarinoitaan omille lapsilleen, koska luonto on vain sellainen asia, jota mikään ei pysty korvaamaan.

Te, jotka olette asuneet elämänne kaupunkien kerrostaloissa, en väheksy teitä, mutta ihmettelen. Mietin, millaista elämä voi olla ilman metsien tarjoamia seikkaluja tai elämyksiä. Tällä hetkellä itsekkin asustelen kerrostalossa, eikä metsää näy mailla halmeilla ja kuvienkin ottamista varten jouduimme tarpomaan monia kilometrejä asuinoloistamme, mutta toivon joskus asioiden muuttuvan.

 Minua ei vain ole rakennettu "kaupunkilaiseksi". Olenko kenties ainoa? Vai tahtovatko kaikki asua nykyään kehä kolmosen sisäpuolella vai onko vielä ihmisiä, jotka nauttivat asutuksista, joka ei ole kerrostalotornien ympäröimänä? Jotka arvostavat isoja omakotitaloja luonnon äänien kera.

Yksinäisyys, metsä ja luonnon äänet, ilman niitä pyhää kolminaisuutta en ehkä tätä maailmaa olisi harteillani jaksanut kantaa näinkin selväpäisenä. ;)

Vielä loppuun biisejä, mitkä mielestäni sopii metsässä kuuntelemiseen, jos luonnonäänet eivät itsessään riitä. Ah niin upeaa Mortiisia molemmat;

HEYAAHAHAAA!

No nytkö se jo loppui. Nimittäin meikän vankilaura. :( Viimoinen viikko muurien sisällä on nyt lusittu ja ikävä jäi. Niinkuin ohjaajanikin todistukseeni kirjoitti että "Toiminta vankilassa on ollut erinomaista ja olet saavuttanut niin vankien kuin henkilökunnankin luottamuksen harjoittelun aikana." AH ! Meikätyttö rakastui kertalaakista kriminaalityöntekijän arkeen niin, että taitaa se olla taputeltu työura loppuelämäksi. :') Älköös siis huoliko rakkaat rosvot ja huumeriippuvaiset, meikä tulee ajamaan teidän etujanne!! <3


Viikonlopun kunniaksi ihana ystäväni HEIDI (ps. oot pupuinen) tuli kuvailemaan meikää ja näette uuden hamosenikin. Kyyläisimmät huomaavatkin, että sama hame onkin allekirjoittaneella jo harmaana, mutta pitihän tuo punaisenakin saada. ;) Ja mikäs sitä olisikaan eteeni tyrkyttänyt, muu kuin parhaaksi huomattu goottikirppis. <3 Kiitos nam. Mutta nyt sitten maraton kuvapläjäys vaatetuksesta, joka ylläni aion rientää taas kerran Punk iltamiin. Luottokuppilani tarjoaa taas Suomi punkkia, joka on aina yhtä piristävää. ;) Huomaa, ettei kuvaaminen ole aina niin vakavaa puuhaa, ja siksi hieman töttöröö kuvia pullahtelee välillä ilmoille. :D

Mutta nyt meikä painuu takavasemmalle, toivottavasti en yhtäkauaksi, kuin viimeksi. PAI!