torstai 29. joulukuuta 2011

Myytävää!!

Antakaa näille koti, kaipalevat kovin.

 Pleaserin kaunokaiset. Muutama vuosi takaperin ostettu Jenkeistä, mutta jääneet hyvin vähälle käytölle. Kerran ovat olleet pihakäytössä, muuten ovat olleet pelkkää mallirekvisiittaa. KOKO 37, en valitettavasti muista mikä koko on ameriikan koissa, mutta omaan jalkaan kyllä käyvät näpsäkästi. Mutta kovin paljon isompaa jalkaa näihin ei mahdu kapean kärjen vuoksi. Muuta vikaa en näistä löydä, muuta kuin tuo kuvassakin näkyvä musta viiru, mistä lie siihen putkahtanut. Muutama haaleampi ja pienempikin viiru tarkkasilmäinen löytää sisäkorosta, muuten moitteettomassa kunnossa!

HINTA 60e + postikulut



H&R:n vähänkäytetty lilamusta mekko. Pakko saada vaaterekkiin tilaa, joten tämä murukin lähtee myyntiin. :( KOKO S ja vastaa sitä mielestäni hyvin.

HINTA 30e + postikulut

MYYTY





perjantai 23. joulukuuta 2011

Merry Fu**ing Christmas!

Oikein pörröistä ja lämmintä joulua jokaiselle lukijalle!!




Jaan vielä ajankohtaista musiikkia, jonka tahtiin voitte heiluttaa sitä peppua odotellessanne pukkia!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Tatuoinnit + lävistykset = Minä.

Olen saanut toiveita tatuointipostauksesta, joten tässäpä tätä nyt tärähtää. Nyt viimein, kun  tuo viimeisinkin leima on saatu jonkinlaiseen kuosiin.

Olen aina ihaillut tatuointeja ja erilaisia kehonmuokkauksia. Olen elänyt perheessä, jossa kenelläkään ei ole ollut erilaista tyyliä taikka tatuointia ja vanhempieni mielipide oli myös vahva, = Ne, joilla on tatuointeja, ovat merimiehiä, vankilassa olleita tai huoria. Joten jouduin monet keskustelut käymään, jotta sain edes ensimmäisen kuvani ottaa. Tarkoituksenani oli ottaa täysin erilainen, mutta vanhempieni sana painoi sen verran, jolloin idea vaihtui. Teimme nimittäin sopimuksen, saan ottaa ihan mitä muita kuvia itseeni vain, kunhan en ota pääkalloja. :D Ja koska maailmassa on paljon muitakin miellyttäviä asioita, suostuin. Tämän jälkeen ihooni onkin tullut peräti kolme kuvaa lisää.

Myös lävistykset ovat olleet osa elämääni. Korvat olen rei'ittänyt oman käden kautta, koska rahaa ei yksinkertaisesti voinut tuhlata niinkin turhalta tuntuvaan asiaan. :D Joten hoitokorulla naps vain, niin oli taas yksi reikä lisää. Naamaan ensimmäinen reikä tuli rippilahjana kulmaan ja olinkin siihen hyvin tyytyväinen. Se kuitenkin kasvoi sen verran ulos, jotta jouduin siitä luopumaan. Tällä hetkellä naamassa killuu vain kaksi nenäkorua sekä kielikoru jossain syvyyksissä. Naamaan olisin aikoinani pistellyt varmasti enemmänkin reikää, mutta lähihoitajanammattini sen joissainmäärin estää. Myös tuleva sosionominammatti tuskin huolii töihinsä täyttä neulatyynyä, joten täytyy olla tyytyminen tähän.

Olen ylpeä omista tatuoinneistani, enkä kadu (ainakaan vielä) ainuttakaan. Mielestäni katuminen vie vain turhaa energiaa. Välttämättä tällä elämänhetkellä en ehkä ottaisi samaa kuvaa, mikä ensimmäinen tatuointini oli, mutta koska se muistuttaa sen hetkistä elämää, en koe sitä virheeksi. Melkein päivittäin kuulen myös kulunutta fraasia, "Mitäs sitten kun olet 80-vuotias ja samat kuvat on edelleen sinussa haalistuneena ja rumina?". Vastaan tähän jokaisella kerralla, mitä sitten? Ei minun tarvitse olla enää sen ikäisenä samaa mieltä asioista, mitä olen joskus ollut, mutta jos olen niihin tyytyväinen nyt, niin miksi miettiä liikoja? Ne ovat kuitenkin muistoja entisestä elämästä ja nuoruudesta, joten mikä olisikaan sen parempaa? :D

Enkä näe itseäni muutenkaan samanlaisena mummona, kuin ehkä suurin osa on. Minun vanhainkotikämpässäni on isoja tauluja minusta hulluina jööttiaikoina, laulelen vessareissuilla Turmion Kätilöitä ja kirjahyllyä koristaa yhdet kauneimmista Pleasereistani, enkä varmasti koskaan kyllästy kertomaan, miten minä olen niillä nuoruudessani tallustellut. :D

En halua elää tavallista elämää, haluan elää sen niinkuin itse parhaaksi näen. Eikä kukaan voi tulla minulle sanomaan, etten voisi tehdä jotain, jos kuitenkaan en teoillani satuta tai vahingoita ketään. ;) Olen niin monen vanhuksen peitellyt vanhainkodeissa nukkumaan ja aina he sanoivat, että elä niinkuin haluat, äläkä kuuntele ketään muuta. Monet vanhuksista nimittäin katuivat juuri sitä, etteivät olleet eläneet elämäänsä niinkuin olisivat halunneet, vaan elivät sen toisten mieliksi. Joten kunnioitan näiden vanhusten toiveita ja elänkin sen juuri sen näköisenä kuin itse haluan. :D

Blalalalaaa, riittikö jo paasaus? :D Jos mentäisiin näihin itse kuviin, luvassa myös ennennäkemätöntä materiaalia. ;D

TATUOINNIT

Tässä on se legendaarinen ensimmäinen kuvatus. Tämä Reino niminen otus ilmestyi ihooni v.2009. Syvempää ideologiaa tässä ei valitettavasti ole, muutakuin se, että hämähäkit ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Tarkoitus oli jättää tämä vielä suht pieneksi, jotta voisin sitä vielä joskus jatkaa. Kenties seittiä lapaluihin ja vavvahämppyjä seuraksi? :D En tiedä.

Nämä neidot ilmestyivät pohkeisiini melkein tasan vuoden päästä ensimmäisestä kuvasta eli vuonna 2010. Ideologia on toivottavasti itsestäänselvyys, eli horoskooppimerkkini, Gemini. Olen kaksonen niin perinpohjin, kun kesänlapsi voi vain olla. Tämän vuoksi halusin sen jollain tavalla itseeni ikuistaa. Ja koska ensimmäinen leima oli itseni mielestä pieni, halusin seuraavasta isomman ja sehän tapahtui. Onkin vaikeaa ajatella onko tässä nyt sitten yksi tatuointi vai kaksi? :D




Tattaraaaa! Tässäpä on viiiimein se kauan salattu viimeisin tatuointini, ehana Corset Tattoo! Siinä on vähän monenlaista kuvaa näyttääkseen minkälainen ja missä se sijaitsee. Älkää hämääntykö, viimeisimmässä kuvassa  lapaluuni vääntää rusettia hieman, jolloin se näyttää epätasapainoiselta, mutta se on vain hämyä. ;)

Oli vaikea päättää, uskallanko ottaa värillistä tatuointia, mutta koska violetti väri on ollut aina sitä syvimpää minua, ei paljon vaihtoehtoja ollut. :D Tämä tatuointi oli kauan haaveissani ja viimein sen uskalsin toteuttaa. Sattui ihan perkeleellisen paljon, mutta olen ollut siihen enemmän kuin tyytyväinen. Tämän tatuoinnin ideologia painottuu tyyliin, naisellisuuteen ja taas se hämppyteemakin siellä silmille hyppää. :D Ja niinkuin jo sanottua, tuo violetti on itselleni vain niin muistojentäyttämä väri, joten ei ollut epäilystäkään, minkäväriseksi olisin sen värittänyt.  Se on myös eräänlainen henkinen korsetti, joka pitää minut kasassa, vaikka miten elämä riepottelisi. ;)

Tavoitteena olisi vielä monenmonituista kuvaa itseen ottaa, mutta ajattelin hieman hidastaa tahtia, koska ideoita olisi vain ihan liian paljon. :D Näin saan toteutettua juuri ne, jotka sen ansaitsevat. En nimittäin halua mitään "tatuointikuumetta", jolloin juostaan liikkeeseen ottamaan kuvaa, jota ei perinpohjin ole edes miettinyt.

REIÄT


 Korvissani pitää aina olla parillinen luku reikiä, koska uskon sen tuottavan onnea. Haaveena olisi vielä ottaa oikealle puolelle rustoon kaksi korua, jolloin reikiä olisi yhtä paljon, mutta en ole vielä saanut sitä aikaiseksi. Minulla on myös niin pahoja kokemuksia rustokoruista, joten askel niihin takaisin on iso.
Haluan, että korut ovat kaikki samanlaisia, on ihan kamalan näköistä jos korvassa killuu jos jonkinlaista
eriväristä muovihelyä. Tuo tabletti oli tarkoitus olla tuossa vain väliaikaisesti kun yhdestä korusta hukkui pallo, mutta sen saadessa niin paljon positiivista huomiota, päätin  omia periaatteitani vastaan jätttää sen siihen. :D
 Nenussa on nuo pikkuruiset reiät. Halusinkin nenuuni jotain erikoista, koska mielestäni perus nenäkorutappi on liian tavallinen ja massaa, joten näpäytin niitä sitten kaksinkappailein. En tiedä olenko sokea, mutta en ainakaan vielä ole nähnyt samanlaisuutta kenelläkään muulla tuttavallani, joten success!

Sitten lopuksi vielä kielikoruni. Jos en naamaan voi enempää ottaa koruja, voin sentään koristella piilossa olevia paikkoja. :D Nännikorut olisivat myös haaveena, mutta poikaystävä ei ainakaan vielä ole lämmennyt ajatukselle, joten kielikoru riittäkööt aluksi.


Tässäpä tätä turinaa riittikin! HUH, toivottavasti teille jotenkin selvisi omaa ideologiaani ja kuvamaailmaani. Samaa mieltä asioista ei tarvitse olla, enpä sitä toivokkaan, mutta toivon, että ette tästä lähtien tuomitse jokaista tatuointityyppiä heti rikolliseksi tai muuten vain kiihkoilijaksi, koska luulempa, että nuo sanonnat ovat jo menneet unholaan.

maanantai 19. joulukuuta 2011

Turhamaisuus, mikä iloinen asia!

Olenpa taas kerännyt ostoksia tuonne kaapin nurkkiin, ja nyt viimein on aikaa ja jaksamista niitä repiä päälle. :D Olenpa laittanut tilauksen eteenpäin myös Puolaan asti, Re-styleen. Monesta blogistakin olen jo saanut vihiä tuosta puljusta ja pakkohan sieltä oli rahvaan hintaan itsellekkin kaapia parhaat päältä. Tosin, niitä mitä todella olisin halunnut ostaa, olivat sieltä loppuneet, mikä oli suuri sääli. :/ Mutta oikeaan aikaan kieltämättä tilasin, kun myöhemmin sivuja selatessa satuin huomaamaan, että nythän ne tilaamani tuotteetkin olivat loppuneet varastosta.

Mutta Puolan tavaroita näyttelen sitten myöhemmällä ajalla, kun ne käsiini saan. ;) Mielessä vilahti myös ajatus, että josko nyt uuden videokameran tullessa taloon, esittelisin myös tulevat joululahjat videoimisen kautta! Viime jouluna kun tuo lahjojen esittely jäi kokonaan. :(

 Seppälässä mukaan tarttui jotain perin kummallista, nimittäin koko PUNAINEN mekko. Epäröiden kiikutin sen pukkariin ja yllätykseksi huomasin sen olevan ihan passeli, kun koko muu asustus on mustaa. Tuo mekko osoittautuikin oivaksi ostokseksi näin pikku joulu aikaan, mikä olisikaan jouluisempi asustus? Muutenkin tuo koko rypytys saa enimmät muhkurat ja kilot kummasti piiloon, kun itse en ole koskaan ollut mekkojen fani, kiitos epäsymmetrisen vartaloni.



 Tämä Lip Servicen ihanuus lähti matkaan Countess Báthoryn blogimyynnistä. Olen enemmän kuin rakastunut tähän pvcretkuttimeen! Onhan se taas kerran hieman paljastavahko, mutta nämä tämäntyyliset pvcpökät ovat vieneet sydämeni kokonaan! <3 Sivuilla on tuollaiset mukavat tuuletusaukot, jottei vahingossakaan tule piiloteltua liikoja. :D Tule jo ihana kesäisyys, niin voin huoletta viileettää kiiltävillä sortseillani!


 Pikkujouluissamme eräs luokkatoverini piti taas vanhasta tottumuksesta meille seksiväline-esittelyn, josta kaappasin mukaan nämä leggarit. Tuo nyöritys takana on vain niiiiin ah! Pahoittelen ettei kuva anna oikeanlaista käsitystä noista beibeistä, kiireessä nimittäin jäi nuo nyörit vähän vinoon. :D On muuten ärsyttävää hommaa saada molemmat pohkeet yhtä leveästi auki. :S Mutta siltikin, nuo ovat kätevät kuumiin baarikeikkoihin, antavathan ne vähän tuuletusta hikisiin tanssiketkutuksiin!


Lopuksi vielä EMP:ltä ostamani paita, joka käy ihan arkikäytössäkin.Eli perus musta pitkähihainen, jossa kuitenkin mukavat yksityiskohdat rinnuksilla. Taas kerran vähän epätarkka kuva, mutta kun tuo Suomen talvi on niin ehaana, eikä anna tarpeeksi valoa kuvauksilleni! :D


Lomaileva Turmiotar kiittää! Olen sopivasti saanut kaikki stressitekijätkin hetkeksi tehdyksi, joten saan ihan luvan kanssa lomailla koko joulun, mikä on enemmän kuin tervetullutta! Voittekin odottaa sitten parempaa postauspäivittelyä, nyt kun ei allekirjoittaneella ole muutakuin aikaa. :D

Pai. <3

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

tiistai 29. marraskuuta 2011

Skarppaan Karppaamalla.

Pakko se oli nyt sitten itsekkin aloittaa tuo paljon puhuttu karppaus. Vielä olen aika skeptinen näin viikon hiilarittomuuden jälkeen. Vasta ei ole tippunut kuin kilo, mutta ympärillä olevat onnistujat jaksavat motivoida jatkamaa. Liekö olen liian innokas ja odotan salamannopeita tuloksia, mutta en vain enää yhtään jaksaisi tällaisenä löllerönä olemista. :/ Vanhat vaatteet kyllä vielä mahtuvat päälle, mutta näky on vain niin törkeä, että melkein naurattaa. :D

Siitä ärsyttävä dietti tämä on, että olo tuntuu hirvittävän laihalta ja keveältä, mutta sitten kun katsoo alaspäin, huomaa masentavan totuuden, että eihän se pömppis siitä mihinkään ole kadonnut.

Mutta! Jotta höpöttely ei painottuisi liikaa painontarkkailuun, ajattelin pitkästä aikaa julkasta kuvia jopa omasta nassustani. Kuvat on otettu ennenkuin menin eräille synttäreille, niin olin jopa hieman edustuskuntoinen. Rakastan niiiiin pukeutua juhliin, kun melkein jokainen kenkäpari, mitä omistan, on tarkoitettu enemmänkin juhlakäyttöön. :D En tiedä mitään ihanempaa tunnetta, kun se, kun saa tälläytyä kuin pikku tytöt! Vetää mekon niskaan ja jotain nättiä jalanpainikkeeksi. :)

Mukana viilettää myös ihanaiselta Crotescalta ostamani liituraita takki, joka ei ole tainnut vielä blogissani esiintyäkkään.





maanantai 28. marraskuuta 2011

Back in the GAME!

Hohooooi! 
Kuuleeko kukaan..? 
Vai menevätkö naputteluni sokeille silmille bittiavaruuteen..?


Täällä taas. VIHDOIN. Olen siis ollut täysin sivistyksestä syrjässä, kiitoksia ihana Toshibani, joka oli huollossa ja muttohässäköiden, jonka takia netti oli saavuttamattomissa peräti kaksi viikkoa. Tuntui, kun elämää ei olisi edes ollutkaan, kun ihana bittiavaruuteni oli teillä tietämättömillä.

Mistä sitä siis aloittaisi? No vaikka siitä, että olemme tosiaan vihdoin "asettuneet" kodiksi uuteen huusholliimme, joka on vielä aikalaisessa kaaoksessa, niin kuin varmaan fiksuimmat jo kuvista uskalsivat päätellä. Tämä tavaramäärä on ihan järkyttävää! Kenkää ja vaatetta joka laatikosta plus vielä kaikki elämää turhemmat krääsät, mitä jostain kumman syystä kertyy jokaiseen pikkuruiseenkin tilanviejään.

                                                                   Katsokaa ja kauhistukaa!


Yep. Meillä on valloillaan tällä hetkellä tällainen kaaos, ja tässäkin on pelkästään vain olohuone, makuuhuonetta en edes viitsi esitellä. Joutuisin vielä syytteeseen kalliiden vaatteiden törkeästä pahoinpitelystä.

Mutta muutakin kyllä tähän elämään kuuluu! Koulussa on ihan huisin hubaa, samoin töissä ja siksi aika tuntuukin menevän kuin siivillä! Ollaan tehty koulussa niin mahtavia töitä, että ihan läheisimpiä hirvitti! Voin kertoa niistä myöhemmin lisää.. ;) Ja sain juuri varmistuksen työharjoittelupaikastakin, joka on ehkä jännittävintä, mitä voin pikkuruisissa vaaleanpunaisissa unissani edes kuvitella, nimittäin VANKILA. Jepa, sinne tämä tyttö menee harjoitteluun keväällä. Voitte kuvitella miten kädet hikoisina odotan tuota, kuin kuuta nousevaa. Onhan tuo nyt ihan äärettömän mykistävä kokemus. Varsinkin tälläiselle pumpulissa eläneelle, jolla ei tuollaisesta elämästä ole tietoa muuta kuin Kylmä rinki ja Kakola. Siellä vankilapuolella sitten tallustelen ihan virka-asu päällä. :D Huhhuh, mihin tämä elämä vielä viekään?

Mutta tälläistä tänään, kuten sanottua, meillä on koulussa hirmu kiireistä, joten joudunkin tästä suoraan loikkaamaan koulutehtävien kimppuun, mikä on enemmäin kuin viihdyttävää! :) Joten sitten kun saan tavarat täällä edes jonkinlaiseen kuosiin, voin alkaa postailemaan taas elämää turhempia vaatepostauksia. See U Later Alligator! (Luoja, kun kuulosti typerältä.. -.-)

Mutta. Pai <3