lauantai 19. helmikuuta 2011

Aikaa ja sen tappamista.


Tässä sitä istutaan läppärin ääressä lauantai-iltana. Moneenkin suuntaan on kosittu, mutta päätin pysytellä kotona. Fiilistäki oli lähteä, mutta viime hetkellä päätin, että ei. En lähde tänä viikonloppuna mihinkään! Noh, kuskiksihan sitä sitten joutui. Tässä nyt sitten odotellaan, koska tulee soittoa, että pitää lähteä porukkaa hakemaan. Mielusti kyllä menisin jo peiton alle... NOH, josko sitä ajan kuluksi esittelisi hieman uusimpia riepuja, mitä on tullut huudeltua itselleen.

Btw, miten te säilytätte vaatteitanne? Mulla on melkein kolme vaatekaappia käytössä, eikä ne siltikään pysy järjestyksessä... Etsiessä jotain tiettyä päälle pantavaa, on kaadettava koko kaapin sisältö lattialle, että löytää sieltä mustasta sekamelskasta yhtään mitään. Olen harkinnut, jos sitä ostais ihan vaaterekin, sais ainakin tärkeimpiä riepuja esille ja käden ulottuville...? En tiedä, ehkä tuo on ikuisuuskysymys johon en koskaan tule saamaan vastausta, jollen sitten itse rakenna Sinkkuelämää leffassakin esiintynyttä hehtaarien kokoista vaatekaappia.
Nämähän ovat oikeasti miesten housut, mutta hällä väliä, kun kerta istuu päälle! :D Ihmettelin kyllä miten noissa olikin noin lantiota myötäilevät leikkaukset.. Huuto.netistä tämä ja niin ovat kaikki seuraavatkin!
AHNAM! Tykästyin tähän muruun kyllä heti kun sen näin! Kamera tekee siitä vain ällöttävän ruskean näköisen :S Ihan musta kyllä on... Olen haaveillut, että jos tuohon ostaisi monen eri värisiä nirunaruja, niin se kelpaa sitten monen eri kokonaisuuden kanssa. ;)

Tämä söpöläinen oli yllätys sinänsä,että sain sen revittyä päälle! Huuto.netissä oli kooksi ilmoitettu XS ja ajattelinkin, että suoritan suurennus operaation, mutta sovittaessa huomasin, että hyvinhän se luisti päälle! Eli wupiiii!

Tämä paita ihastutti tekstillään, mikä on tuolla selkämyksessä. Niin kuvaava käyttäjäänsä ajatellen. <3 
Tässä vielä vähän kokonaisuuskuvia!

maanantai 14. helmikuuta 2011

Maanantaimaanantai...

Eräs ihana ystäväni päätti piristää päivääni ja tulla pitkästä aikaa vierailulle! :) Oli niin outoa olla tämän ystäväiseni kanssa tekemisissä, että meinasi ihan taju mennä! Niin SAIRAAN mukavaa oli tämä maanantaiaamun vierailu...

MIGREENI.

Huh, kyllä. Ei sitten syksyn ole tarvinnut sitäkään sietää ja nyt se sitten taas iski. Olen joutunut kärsimään migreeninpahasesta nyt jo melkein 12 vuotta ja edelleen se on yhtä järkyttävää, kun kohtaus iskee, en nimittäin omista sitä lievintä muotoa migreenistä... Raajojen puutuminen ilmenee ensin, sitten alkaakin näköhäiriöt ja sahanlaita kuviot ja sen jälkeen järjettömän tuskallinen kipu ohimossa.

Tänään tuli sitten nämä ihanat puhehäiriötkin mukaan! Kohtaus oli nimittäin päässyt nukkuessani niin pitkälle, että tämäkin oire näytti pitkästä aikaa päätään. Yritin selittää avokilleni, että nyt on kyseessä migreenikohtaus, ja paha sellainen, niin ainoa sana, minkä suustani sain ulos oli mielikuvitus? :D Sitten puhuin jostain koruista, kun piti selittää lääkkeistä, että huhhuh mitä menoa jo heti aamusta!

Sitten kun oli vuorossa sähköpostin rustailu koulutuskeskukseen päin, niin eihän siitä meinannut tulla mitään... Ainoastaan kahden pienen lauseen kirjoittamiseen meni 20 min, kun en vaan yksinkertaisesti tajunnut mitä kirjaimet ovat ja mihin järjestykseen ne kuuluu laittaa! Siinä vaiheessa alkoikin jo vähän pelottamaan, että miten invaliidi tässä ollaankaan... Täällä minä sitten höpöttelin ääneen itselleni läppärin ääressä, että ÄMMMMM ja sitten ÄLLLL seuraavaksi ÄRRRRR, että edes jotenkin tajuaisin miten joku sana kirjoitetaan...


No! Onneksi kohtaus on taas takana päin ja lääkitys on keksitty ja hyväksi havaittu! Noin viiden tunnin nokosilla, kohtaus olikin jo paremmalla puolella. :) Kyllä se tästä taas, kunhan ei tarvitse hetkeen taas sietää noita oloja!

Niin ja lisää maanantaipäivitykseen, meiltä hajosi nyt lopullisesti autostakin akku tuon herkullisen pakkasen vuoksi! Kiitos, mistäs saisi lisää näitä yllättäviä rahasyöppöjä??

Jotta meno ei nyt kokonaan menisi masisteluksi, voin hieman hehkuttaa uutuustuotteitani. <3 Niistä kuitenkin itsekkin hieman piristyn, olkoon tämä nyt sitten vaikka valoa risukasaan.

Tuollaisen korun löysin, ihan kyllä vaan läheisestä City Marketista (:D), mutta paikasta viis, tykkäilen siitä silti! Oon jo pitkään kaivannut korua, joka sopisi hienompiin tilaisuuksiin, kun perinteiset biohazard ja pentagram riipukset eivät mihin tahansa hienoilumekkoon sovikkaan.





Tätä IKEAn hyllyä on vain pakko hehkuttaa! En nyt saanu oikein edustavaa kuvaa, minkä hylly olisi ansainnut mutta olkoon. Kyseessä on tumman ruskea malli, mutta mustaltahan se näyttää, hyvä niin. Halpakin hylly oli, tietenkin kun IKEAsta on kyse, mutta kootessamme huomattiin, että tässä oli myös laatuun panostettu! Ei siis mitään lastulevy köntsää, jolla nyt ei tee yhtään mitään. Siksi se siis blogiini pääsikin! Onhan siellä myös rakkaimmat esineenikin, kengät ja DVD:t <3

Itselläni juuri hajosi New Rockit, jotka olivat palvelleet minua uskollisesti jo vuosia, joten oli välttämättömyys ostaa uudet. Minähän en nimittäin millään muilla kengillä suostu tuolla pakkasessa tarpomaan kuin aidosta nahasta tehdyillä New Rockeilla. Itse en niin ole aina tuota punaoranssi sävyä rakastanut, onhan tuo melkeinpä yleisin malli, mutta en nähnyt paljon vaihtoehtoja kun nämä melkeinpä uudet Rockit oli Huuto.netissä vain 50 ellä myynnissä! Ja mitä muuta tällainen köyhä opiskelija voikaan kaivata! Joten nämä nyt sitten toimivat arkikenkinäni, ja hyvin toimivatkin!

Eikö olekkin söpö!! Olen aina ollut vastakkainasettelun ihalija, ja mielestäni tämä paita yhdistettynä muuten einiinkesyyn tyyliini, sopii mielestäni täydellisesti! ;) Tämä siis tuli kirpparilla eteeni, enkä voinut mitään muutakaan kuin vain ostaa sen sieltä kuleksimasta, hintaa kun ei ollut kuin vaivaiset 2e :D Olkoon nyt sitten vaikka kunnianosoitus haaveammatilleni, jonka omistin pienenä, Pikku Kakkosen juontaja. :')

tiistai 8. helmikuuta 2011

Tekstiä, ihan muuten vaan!

Mihinkähän minä itseni kanssa joudun? Taas nimittäin on sellasetki tatuointikuumeet, että huhhuh... Ja kun haluaisin selkääni täyttämään sellaisen ison kokonaisuuden, joka on myös yhtenäinen, niin en haluaisi sitä tehdä osissa. JOKA taas tarkoittaa sitä, että idean toteuttamiseen kuluisi hirmusesti rahoja. JA niitähän mun opiskelijaelämässä riittää! Mutta kun taas... Haluaisin saada sellaiset kivat kuvat koristamaan selkää kesäksi, joka on juuri ainut vuodenaika, jolloin voin selkämystäni esitellä... Yhtälö on siis aikalailla mahdoton, jos en nyt sitten sattuisi voittamaan lottopottia, vaikkakaan en edes lottoa. Pitäisikö siis aloittaa? Tuskin. No jooooo, onhan tässä vielä kesiä ja muutenkin vuosia jäljellä toteuttaa villejä ideoitani, mutta kun satun vain olemaan luonnetta mulletännekaikkihetinyt...




Seuraavaan asiaan hypähdys, haluanpa jakaa myös muuta mieltäni kiihottavaa, nimittäin Rob Zombie. Oikein tänään kolahti autoa ajaessa ja kyseistä herraa kuunneltaessa, miten järkyttävän upea idealisti tämä onkaan. Jopa Zombien leffat on ihan mahtavuutta, vaikka yleensä en sen tyylisistä leffoista pidä ollenkaan. Niissä vain on.... sitä jotain. Esimerkiksi House of 1000 corpses biisi on jotain niin upeaa. NAM. Olisi kyllä mielusti kiva nähdä joskus tämä herra ihan livenä esiintymässä, kun sattuu tuo ulkonäkökin niin miellyttämään silmää. ;o Sitten jos (ja kun ;)) musta tullaan tekemään elämänkertaleffa, niin vaadin, että siinä tunnarina toimii Rob Zombien Living Dead Girl. Biisi, joka sytyttää mut yhä uudestaan ja uudestaan, NOM.
Tästä kyseistä biisiä voi sitten popittaa, jos sitä ei ole vielä yleissivistyksen vastaisesti kuullut. <3

lauantai 5. helmikuuta 2011

...

Hei rakkaat lukijani, mitä teille kuuluu? Mulla alkaa elämään taas paistaa aurinko, alkaa nimittäin tämä stressipuolikin helpottaa, mitä lähemmäksi työharjoittelu tulee. Ja miten odotankaan tuota harjoittelua! Pääsee nuorison kanssa tekemisiin, mikä on mulle melkein vielä valtaamatonta aluetta, eli menen siis tällaisen nuorisotoimiston toimiin, jolloin pääsen eri nuorisotiloille töihin. Voiko olla mukavemman kuuloista! Eipä oikeastaan. ;)

Olen myös löytänyt rakkaan Huuto.netin uudelleen, josta olen ehtinyt löytää jos jonkinlaisia mukavuuksia! Täällä sivistyksen keskellä asuessa voi myös yhtäkkiä eksyä ostoskeskusten ihmeellisiin maailmoihin, ja löytää jopa tavallisista vaateliikkeistä jotain herkkuja. Tässä siis jotain mainitsemisen arvoista;
Kyseinen huppari löytyi Seppälän alennusmyynneistä, ja ihan naurettavalla hinnalla, 8e! Tuo leikkaus ja erityisesti niitit miellyttää silmää.
Blogspot ei nyt millään antanut lisätä kuvaa, johon olin laittanut molemmat edestä ja takaa kuvat, joten tehdään nyt sitten hankalamman kautta. Big Pointista bongasin tällaiset housut, ei ehkä ihan juuri sitä minua, mutta housujen tarve oli suuri, joten nämäkin nyt sitten kipusivat kaappiini.

Takaa kyseiset pökät.


Tämä tulikin sitten huudettua Huuto.netistä, rintsikat vain loistaa tuolta supertörkeästi, en vain jaksanut vaivautua vaihtamaan mustia. Aika ilkeesti se aina kuitenkin noita vilkuttaa, joten voi olla että tulee enimmäkseen käytettyä paidan toista osaa pelkän topin kanssa.

Tämäkin nahkahame löytyi Seppälästä ja vain 8euron hinnalla! Ja olin tyytyväinen kun sain tungettua sen päälleni vaikka koko olikin 34. :D Paita ei sovi kokonaisuuteen ollenkaan, mutta vedin nyt vaan päälleni tuonkin.

Nämä Lip Servicen pökät huusin myös Huuto.netistä mutta en vaivautunut laittamaan niitä päälle, kun olen ajatellut niitä lyhentää ihan reilusti. Eli suunnitelmissa olisi tehdä niistä ihan pikkuruiset shortsit! Väri meni sitten muuttumaan kameran takia, oikeasti väri paljon miellyttävämpi..

Tämä jää taas pienen puoloiseksi päivitykseksi kun elämässä ei tällä hetkellä muuta pyörikkään kuin koulu ja opiskelijabileet. :D Vaikkakin biletystä on joutunut vähentämään, kun ei tuo rahapolitiikka ole mitään baariystävällistä. Ja mielummin tuhoan mammonaa enemmin vaatekerrastoon kuin turhanpäiväiseen rellestämiseen. Ja onhan noita riepuja jo jokseenkin lisääntynytkin! Mutta eihän ikinä tarpeeksi. Illalla pitäisi taas lähteä paikalliseen rokkibaariin, mutta tuntuu ettei ole mitään päällepantavaa... :S Miten se voikin olla niin, että koko ajan olen tuhlailemassa vaatteisiin, mutta kun niitä pitäisi käyttää, ei ole mitään mikä sopisi siihen tilaisuuteen? Ja tulee sitten aina laitettua ne perus baarireleet.. Mutta nyt painun sohvanpohjalle vielä hetkeksi ja katson Avokin kainalosta Alice In Wondeland. Thanks and bye!

lauantai 22. tammikuuta 2011

Helöy taas.

Täällä taas, uupuneena, mutta rikkaampana. Tuli oltua tosiaan koko joululoma työn parissa, joten se myös merkitsee sitä, että on myös palkkapäivä! Ja siitäkös minä riemuitsen! Ja kun vielä en pitkään aikaan ole saanut osteltua opiskelijabudjetilla mitään erikoisuuksia... Mutta nyt niitä on jo hieman enemmäksikin. Tosin, tuntuu, että mulla on ollut ihan sairaan huono tuuri vaatteiden kanssa... Kolme uusinta riepua on ollut jostain hajalla, wupii. -.-

Takki, (jonka näette viimeisessä kuvassa) hajosi heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Takana olevat korsettimaiset kiinnitykset lähti heti purkautumaan... Ja ostin tässä Huuto.netissä erään IHANAN Lip Servisen topin, josta oli vetoketju "hajalla". Eikä topin omistaja edes suostunut palautukseen, koska se on kuulemma yleistä Lipin topeissa... ARGH! Mutta joo, kyllähän se on totta että jos toppi on liian tiukalla, se räsähtää auki. Ärsytti vain, kun itsellä on kyllä ollut tapana palautella rahoja Huuto.netissä jos ostaja ei mitenkään ole ollut tuotteeseen tyytyväinen... :/ Noh, jatkettakoon seuraavaan epäonnistumiseen, eli menin ostamaan alennusmyynneistä erään söpön villapaidan, joka alkoikin heti purkaantua ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Mutta eihän liikkeetkään suostu sitä ottamaan takasin, onhan se alennettu tuote. HOHHOH. Että tämmöstä. :D Mutta olen silti onnistunut ostelemaan ihan kiitettävästi kaikkea muutakin! Lävistin myös naamaani yhdellä uudella rei'ällä. Jee. :) Mutta tässä vähän kuvamateriaalia uusimmista tulokkaista.

Elikkä sitä reikää tosiaan naamaan tuli, tuossa tulos. Kovasti vielä nenua punottaa kun rei'ällä ei paljon ikää vielä ole. Mutta onhan tuo nyt niin kauan ollut haaveena, että pakko se oli palkkapäivänä itseään kiduttaa tuon verran.


Ja löysinpä tällaisetkin talliaiskengät, ehkä ensimmäiset kengät mitkä ei ole ostettu netistä tai mistään erikoisliikkeestä, joten aika harvinaisuudet siis mulle! Mutta tosiaan, oli pakko ostaa muka arkiset kengät koulukäyttöön, mutta eihän noita voi käyttää kun tunnin kerrallaan, kun muuten jalat on kuoleman omat. Sääli sinänsä, hintaakin näillä oli. :/ Mutta eipä noita mokomia ikinä liikaa ole! ;)

Nämä ihanat sain eräältä ystävältäni, kun käväisin hänen luonaan Vaasassa ja ihan pilkkahintaan! Onhan nuo tuuman verran hieman suuret mulle, mutta pikku vikoja. ;) Kyllä jos noin upeat kengät saa 10:llä eurolla, niin helposti kärsin!


Elikkä tämän ihanuuden, joka juurikin hajoili heti, sain avokiltani joululahjaksi. :) Sinänsä takki oli hieman pettymys, vaikka söpöläinen onkin. Materiaali nimittäin on ohuempaa, kuin huppareissa oleva kangas. :/ Ja juuri kun tuo nyörityskin oli aivan perseestä, niin enpä voi tuotetta paljon kehua. Mutta onpa se ahkerassa käytössä silti nyt, kun ei ole paukkupakkasia. Ja vaikkakin sille piti vähän ompelukonetta näyttää. Oli pakko ottaa tällainen nettisivuston oma kuva, kun en itse saanut takista mitään edustuskelpoista kuvaa.

Lisää vaatetusta on tulossa esittelyyn, blogipahanen ei nyt vain suostu lisäilemään niitä nyt... -.- Mutta, lisäilen niitä tässä kun ehdin. Ja voin hieman vaikka esitellä omaa koloani, missä asustelen. Nyt kun tämäkin jo näyttää vähän omanlaiselta! Joten, lisäilemisiin!

tiistai 4. tammikuuta 2011

Paljastuksia!

Bongasin tämän eräästä blogista, jossa henkilö oli kertonut itsestään 10 asiaa. Ajattelin olla mukava matkiva apina, ja ottaa idean myös itselleni. Kuitenkin olen niin höpötes, että menin lisäämään vielä pari asiaa enemmän. :D Joten tässä siis 12+ asiaa jota et minusta ehkä arvannutkaan.


1. Olen lähihoitaja, valmistuin koulusta viime keväänä. True, moni ei sitä koulussakaan uskonut, olenhan hieman normaalista poikkeavamman näköinen muiden puhtoisten hoitsujen rinnalla. Ja uskokaa pois, tästä erilaisuudesta minua ollaan saatu muistuttaa useasti. :) Mutta olkoon tuo sitten muiden köyhyyttä, kun eivät jaksa uskoa, että erilaisuus on rikkautta.

2. Koulu, jossa valmistuin, oli tämä kuuluisa Kauhajoen surmakoulu. Yksi asia, mitä minulta kysytään lähes päivittäin. Olihan se hirvee päivä ja kaikkee, mutta elämä jatkuu, enkä oikein jaksa märehtiä asiaa liiaksi. Kun sitä on aikoinaan todellakin toitoteltu. En halua antaa jollekkin random ampujalle sen enempää julkisuutta, kun sitä se ei todellakaan ansainnut.

3. Olen asunut 17 vuotta keskellä ei mitään. Kylä, jossa asuin, oli 400 henkilön ns. maalaisidylli jossa kaikki tunsivat toisensa. Tästä huolimatta en ole kuin kerran elämässäni ollut traktorin kyydissä, eikä meillä ole koskaan ollut maatilaa. Tätä seikkaa monen stadilaisen vaikea ymmärtää.. :D

4. En voi koskea liian puhtaita lakanoita tai pyyhkeitä. Servetit eivät tule kysymykseenkään! Ne nimittäin narisevat niin, että meinaan kuolla inhotuksen tunteeseen ja kylmiinväreisiin. :S

5. Olen ollut kaksi kertaa kolarissa, joissa oli senteistä kiinni, että vielä olen tässä. Kummassakaan kolarissa en istunut ajajan paikalla, vaan apukuskina. Tästä onkin jäänyt minulle traumat ajamisesta niin, että en mielelläni pitkiä matkoja aja, enkä varsinkaan ylinopeutta.

6. Omistan maailman ihanimman kisun ja tietenkin mustan. Kissa on yhtä rakastunut minuun kuin minä häneen. Joka kerta kun tulen kotikonnuille käymään se maukuu aikansa, jotta pääsee mun syliin. Silloin se laittaa etutassut mun harteille ja alkaa lipoa mun korviksia. :D Tämä on niin herttainen tapa, että se pelastaa pahimmankin päivän. Tänäänkään en ehtinyt edes takkia riisua, kun se oli lipaston päällä jo tassut ojossa ja huutamassa syliin. <3 Ja tätä se ei tee kenellekkään muulle, kukaan ei nimittäin perheestäni omista niin paljon korviksia. :D

7. Vaikka olen ulkokuoreltani sitä mitä olen, rakastan silti työtäni. Olen tällä hetkellä sijaisena välillä mielenterveyskuntoutuksella ja tiedän, että tämä on se mun juttu. Jotkut päivät kyllä osoittavat, että työ on kuluttavaa ja haastavaa, mutta ne ihmiset. Ne ovat niin aitoja. Varsinkin nuoret. Toivomuksena olisi päästä joskus nuorisopsykiatriaan psykoterapeutiksi. Sairaalamaailmaan tuskin tulen koskaan menemään, mutta tämä kuntoutuspuoli vain on sitä jotain.

8. Omistan maniac-naurun, kun pääsen kunnolla kikattamaan. Ja olen juuri niitä ärsyttäviä ihmisiä, jotka eivät osaa nauraa hiljaa vaan röhöttävät suureen ääneen.

9. Tykkään melkein kaikesta ruuasta. Janssoninkiusaus ja muut laatikkoruuat, johon tungetaan perunaa, ällöttää, mutta mutta muuten voin syödä nautinnolla kaikkea pizzasta klimppisoppaan. Ärsyynnyn myös helposti, jos joku nirsoilee ruuasta. Voiko olla typerämpää asiaa mistä nirsoilla kuin elämäneliksiiri? Mistä seuraavaksi nyrpistellään nokkaansa? Hapesta?

10.Vaikka välillä sitä ei uskoisi, omistan Mensan tasoa olevan älykkyysosamäärän. Viimeksi sen mitatessani se oli 135. Tästä huolimatta, olen keskiluokkaa koulussa, enkä ole koskaan saanut mistään todistukseen 10.

11. Olen nuoruudessa sairastanut lievää syömishäiriötä. Painoin tällä 160cm mitalla 41kg ja olin mielestäni läski. Tavoitteena oli alle 40kg jota ajattelin täydellisyynä. Nyt melkein 20 lihavempana ajattelen, että mitähän helvettiä silloin päässä liikkui... Mutta jos totta puhutaan, niin välillä kaipaa sitä aikaa, kun ne XXS vaatteetkin oli isoja.


12. Rakastan näyttelemistä! Haaveena olisi päästä harrastamaan sitä joskus oikein kunnolla.

Lopuksi extrana itsestäni vielä kuva joka on ajalta back in the days. :D

maanantai 3. tammikuuta 2011

KYLLÄ, OLEN ELOSSA!

Ensinnäkin. ANTEEKSI! En ole nyt vain ollut motivoitunut kirjoittelemaan elämyksiä, kun elämääni kuuluu tällä hetkellä vain työt. Olen siis ollut koko loman pelkästään töissä ja siksi vapaa-aika kuluu vain randomhaahuiluun. En valita, rakastan tuota työtä, enkä vaihtaisi sitä mihinkään, mutta välillä meinaa painaa uupumus, kun koulun jälkeen en ehtinyt olla yhtään vapaalla. No, onneksi on tulossa rentoja viikkoja edessä päin, niin kyllä tämä tästä. :) Mutta joo, jäänyt tosiaan tämä postailu myös sen takia, kun viimeiset kolme viikkoa on tultu majailtua kotinurkilla, kun työpaikka on täällä suunnilla. En ole siis päässyt edes hehkuttelemaan uutuuksillani. ;( Haaveilin kovasti, että olisin tehnyt kunnon joululahja postauksen, mutta enhän mä mitään ole pystyny tekemään, kun tuntuu että tavarat vaeltelee kolmessa eri osoitteessa. Mutta lupaan, kyllä tämä tästä kun pääsen taas omille kämpille, omien rakkaiden esineideni keskelle, niin ehkä voin sitten taas jatkaa postailua nopeammassa tahdissa, olkaa kärsivällisiä! <3

Ilahduin myös näkemästäni, teitähän, rakkaat lukijani, on lisääntynyt sitten viime kerrasta, tästä sisuuntuneena yritän repiä itseni kirjottelemaan ahkerammin! Kiitoksia ja anteeksi.