Ehkä tämä tästä.
Isoissa elämänmuutoksissa huomaa, miten tärkeitä ne ihmiset siinä vierellä onkaan. Olen niinkin onnekkaassa asemassa, että vierelläni oli useampi käsivarsi vastassa, kun omat jalat eivät enää pitäneet pystyssä. Ja äiti. Äitejä ei voita mikään. :)
On ihana huomata, ettei olekkaan maailmassa yksin vaan täällä on tuhat ja yksi toinen toistaan upeampaa ihmistä. Ootte parhaita. :)
Tätä kirjoittaessanikin tuli eräältä ihanalta tytöltä viesti "Jee Marjo, viikonloppuna saat sun kivapiristyshauskapussin!" <3
Tällä kirjoituksella ei oikeastaan ollut sen suurempaa merkitystä. Ehkä haluan sanoa, että olen onnellinen. Ja ehkä sen, että olkaa ystäviä toisillenne. Koska jokainen ihminen, vahvakin, tarvitsee ihmistä vierelleen joka sanoo välillä "Kyllä se siitä. Ei hätää. Mä oon tässä ja lupaan, että vielä nauretaan yhdessä."
Ps. Törmäsin eilen opiskelijabibbaloissa KAHTEEN blogini lukijaan. Olitte ihania, kun tulitte juttelemaan. Piristitte kovasti mieltäni. :) *hali*
Pps. Kuvat eivät varsinaisesti liity tekstiin mitenkään. Inhoan vain kirjoittaa tekstejä, joissa ei ole kuvia laisinkaan. Niin ja nuo lasit eivät ole omat, onneksi. :D
Voi sinua! <3
VastaaPoistaSinä ! <3
Poistauui onko sulla kaks nenäkorua?:) tosi kivan näkönen!!<3 oot muutenkin niin kaunis<3 ja voimia sulle<3 olen myös itse huomannut että aina kun elämässä on suuri muutos, niin silloin sen huomaa kuinka tärkeitä läheiset on!<3
VastaaPoistaOn joo. :) Ja kiitoksia ihanista sanoista! ^^ <3 Ja juurikin näin kuten sanoit, pahimmalla hetkellä huomaa ne tärkeimmät ihmiset. :)
Poista