Uusi vauva.

Tarkoituksenani oli tehdä postaus uudesta tulokkaastamme heti, kun vain saisimme sen kotiutumaan meille, mutta valitettavasti asiat eivät aina mene niin kuin haluaisi, koska tapahtui jotain odottamatonta. :(

Eli kuten kuvastakin näkyy, meidän uusi vauvamme oli, huom. oli viherlehtisammakko Lemmy K. (Tietysti nimetty elävän legenda Lemmy Kilmisterin mukaan). Lemmy oli erittäin suloinen yksilö, hyppi ja kurnutteli sen minkä ehti. :) Valitettavasti jouduimme sanomaan rakkaallemme hyvästit ennemmin kuin osasimme ajatellakkaan. :( Sammakot ovat sinänsä hyvin helppohoitoisia, eikä niiden elättämisessä ole huolehdittava kuin oikeanlaisesta ruokkimisesta, hyvästä hygieeniasta ja kosteudesta. Kaikki nämä toteutimme kiitettävästi ja erityisellä huolellisuudella, olihan kyseessä esikoisvauvamme, mutta saimmekin eläinkaupasta valmiiksi sairaan yksilön. :(

"Menit pois, vaikka antaneet emme ois."

Lemmyllä oli eläinkaupan tietojen mukaan jokin loinen, joka sitten puhkesi stressin myötä. Sammakko ehti olla meillä kokonaiset viisi päivää, kunnes se lähti vihreämmille laitumille pomppimaan. Meikän viimeiset vapaapäivätkin menivät ihan pilalle, kun itkin terraarion vieressä ihan sairaan ja raukan näköisen sammakkamme puolesta. :( Valvoin siinä istuskellessa koko yön, kun uni ei tullut. Aamuun mennessä sammakko olikin sitten jo poissa.

Onneksi eläinkauppa ymmärsi surumme ja lupasi lahjoittaa meille uuden sammakon samaan hintaan, tosin ei se enää ole sama asia. :( Lemmy, vaikkakin se ehti olla meidän rakas vasta hetken, ehti täyttää sydämissämme pienen kolon. Toki varmasti seuraavastakin sammakosta ehtii tulla rakas, mutta ei se enää ole se esikoinen. :( Joistakin tämä voi tuntua hölmöltä, kiintyä nyt pikkuruiseen sammakkoon, ja vielä niin lyhyen ajan sisällä, mutta koska tämä oli meille monen kuukauden odotus, niin pettymys oli niin raju ja luopuminen niin yllättävää.

Elämää eivät ole päivät,

jotka ovat menneet,

vaan hetket,

jotka muistetaan.

Tämän vuoksi en ole päivittänyt odotuksistanne huolimatta tänne mitään ihanaa tuitui vavva postausta, kun suru oli puserossa koko viime viikon. :( Itse olen tälläinen tunteellinen hömppä, että ehdin kiintyä vaikka rikkinäiseen sukkaan, jos niikseen tulee. Sammakon tavallinen elinikä on keskimäärin 6 vuotta, niin en heti ajatellut siitä luopuvani. :(

Noin. Nyt sain sen sanottua.

Teen sitten kunnollisen postauksen sammakoista ja kaikista niihin liittyvästä, kun saamme taas asukin nyt niin tyhjään terraamme. Sitä odotellessa, Lemmyäkin saimme viimeksi odotella varauksesta n. 3 kuukautta, että toivotaan, josko tämän uuden vauvan tulossa menisi hieman vähemmän aikaa. Typerää, olin tehnyt jo kaiken valmiiksi, että läpätän teille ummet ja lammet Lemmystä, jonka nyt teinkin, mutta vähän eri sävyyn, mitä alunperin ajattelin.

No, elämä antaa ja elämä ottaa. Olenpahan nyt kokemusta rikkaampi ja ainakin Lemmy ehti antaa meille paljon iloa jo niinä muutamanakin hetkenä, kun se meillä asusteli. :)

"Ei käynyt niin kuin luulin,

elon polkumme erkani jo,

eron kellojen soivan kuulin,

meni pilveen aurinko."

R.I.P Lemmy K.