Tämä päivä oli mukava päivä. Vaikka päivä meni muuten kotona olemiseksi ja tehtävien valmiiksi saanniksi, olen silti ottanut valtavan askeleen elämässäni eteenpäin.
Nimittäin päätin, että enää en jaksa nöyristellä. Olen mitä olen, en muuksi muutu, vaikka kuinka siitä itkisin.
Sain itseni sen tajuamaan, kun puhelimme syvällisiä terveydenhoitajani kanssa. Kyseessä oli siis kouluun liittyvä vuosittainen tarkastus, mutta jäimmekin puhumaan elämästäni ja hän sai minut tajuamaan, miten typerää on sääliä itseään ja olla muiden mieliksi.
Minua on koulukiusattu sekä ala- että yläasteella ja niistä on jäänyt syvät arvet. Kaikissa tapauksissa kiusaajat ovat olleet hyviä ystäviäni, jotka ovatkin yllättäen kääntäneet kelkkansa ja päättäneet tuhota elämäni, kateudesta, huonosta itsetunnosta, ties mistä syystä. Ja koska kyseessä on aina ollut entisiä ystäviäni, on luottamuspula ollut tähän päiväänkin asti suuri. Kuitenkin, tänään puhuimme terveydenhoitajan kanssa niistä ajoista, ja tunsin, että on aika jatkaa elämää. On aika uudistaa itseni puhtaalla itsetunnolla ja nostaa nokka jopa hieman ylöspäin eikä nöyristellä turhia. Tietenkään en ala itserakkaaksi enkä väheksymään muita, otan kokemukseni rikkautena, jotta tulevaisuudessa voin olla parempi sosiaalialan ammattilainen sekä olla itse kiusaamatta muita.
Onneksi kiusaamisesta huolimatta en ole syrjiytynyt täysin, omistan silti hyviä ystäviä, joskin vähemmän ehkä kuin joku muu, johtuen juuri tuosta luottamuspulasta, mutta aion parantaa tapani ja olla yhteydessä kavereihini ja antaa itsestäni enemmän irti ja puhtaasti
luottaa ihmisiin. En kuitenkaan viljele sitä turhaan, ajattelen edelleen että ne jotka luottamukseni saavat, ovat sen ansainneet.
Rohkaisenkin teitä jokaista. Vaikka joku yrittäisi talloa teitä maan tasalle ja yrittäisi kohentaa omaa egoaan teidän läsnäolon lytistämisellä, se kannattaa jättää omaan arvoonsa ja katsoa muuhun suuntaan. Niin tein minäkin. Hankin ystäviä muualtakin kuin koulusta sekä panostin ammattikoulussa niin, että sain hyvät paperit ja voin opiskella itselleni vielä hyvän ja pätevän ammatin. Sitten voin itsekseni hymyillä sisäänpäin, kun minä olen jonain päivänä siellä tiskin takana, sosionomin hommissa ja pahimmat kiusaajani tulevat pyytämään minulta palveluksia ja apua. Ja minä saan silloin auttaa heitä.